Uusi tausta, nyt natsaa;)!

Etsii inspiraatiota vaihtelusta, kokeillas toimiiko.

Lomalla on oltu, ja suuresti nautittu suloisesta Suomesta, kesästä ja Savosta:) Pieni kipinä on tekemiseen herännyt, koitan tässä puhaltaa hiileen jotta roihu taas syttyisi ja kädet pääsisivät hyötykäyttöön. Että sitä odotellessa;)

Päivä Äideille

Tiramisu ja aito oikea Mokka, muistojen siivittämä aamukahvitus Äitienpäivän kunniaksi. Päätin tänä vuonna viettää Äitienpäivän siellä missä kuuluukin, Äidin luona. Jokseenkin huolestuoneiden ajatusten tulvan saattelemana lähdin matkaan kohti Savoa, mutta illan taittuessa yötä kohti ja maisemien hiljentyessä auringon laskuun mieli rauhoittui, sitä tyynemmäksi mitä lähemmäs Kotia saavuttiin. Kaunista.

Voi, ja mikä liikuttava yllätys, Poikalapsi oli päivähoidossa leiponut kakun:)!

Hän palannut on juurilleen..

Kuvamateriaalia vielä, todisteeksi. Se on siinä, räsyily, pitkän tauon jälkeen.

Bakery, ja vähän muutakin..;)

Jauhopeukalo on saanut kyytiä viime aikoina! Kun ei tuota aikaa muutenkaan osaa käyttää, niin samahan se ottaa vähän "tilauksia"! Vaan mikäs siinä, mukavaa hommaahan se on, leipurileikki.

Pääsiäinen vierähti kot´puolessa Savossa. Niin paljon ajatuksia taas herätteli muutaman päivän pysähdys, ei ihme että sitä jo jotenkin alitajuntaisesti pelkää, ja samalla kuitenkin odottaa... Yksinäinen kävely metsän siimesksessä, raikkaassa kevät ilmassa kumpparit mudassa litisten, voi se vaan on jotain :)! Ja Kangaspuut. Siitä onkin aikaa kun viimeksi tartuin räsykoppaan ja sukkuloihin. Hyvä fiilis, pitkästä aikaa, värien ja muistojen lomassa. Vaan ei sitä väkisin "leivota", kakkua saati mattoa. Odotuttaa, mutta nyt, pieni kipinä on palannut:).

Keväistä päivää

Myönnän, luontevuus on nyt olemassaolosta hiukkasen hakoteillä. Sitä kasailee palasia, aivan kuin palapeliä rakentaen, ja koettaa muistella mistä se elämä oikeen koostuukaan. No, Aurinko siivittää palojen rakentelua, kevättä kohti mennään. Ja sen huomaa. Koti saa uutta ilmettä, maalailua, puolen vuoden piilottelun jälkeen tauluja alkaa ilmaantua seinille, huonekalut hakevat uusia paikkoja, ikkunan pesu kutsuu.... Vielä kun oppisi kaiken tekemään, ihan vaan itselleen, ja pikkumiehelle tietenkin.... No, toiveissa on, että kevät ja kesä karkottaisivat tämän palapeliajattelun, ja unohtaisin miettiä jokaista siirtoa, jos vaan vaihteeksi.. eläisin?

Historiaa..

Lainattua reilun vuoden takaa:

"Tässä olen nyt pariltakin eri taholta saanut vinkkiä tavoitteiden selkeyttämiseen. Siis kynä ja paperi sauhuamaan, ja omat päämäärät siihen näkyville ja "eläväksi" jotta niitä muistaisi välillä tosissaan tutkailla ja päivittää. Mitä tulevalta vuodelta odotan ja haluan? Peppilästä kiitos vaan nappasin idean tynkää, hyvät on alut, sanoisi eräs elämäntaituri!
Mirkun "kymmenen käskyä":)
ILO, on etsittävä iloa elämään, lisää, paljon, joka paikasta ja asiasta.
ONNI, tämä pitäisi muistaa päivittäin, liittyy edelliseen.... Lapsi.
HYMY, liian usein kuulen liian harvoin näkyvästä hymystä, palattakoon edelliseen...
AIKA, lisää sitä ei saa, mutta on opeteltava jakamaan aika paremmin. Lapselle aikaa!
OPPI, haluaisin oppia jotain uutta. Uusi tekniikka neuleessa, huovutuksessa, jotain..?
YSTÄVÄT, olisi syytä muistaa jos haluaa tulla muistetuksi, klisee mutta tosi.
KOTI, oma koti, tai entisestä ehompi. Ei kun OMA koti... tai no.. no....
AIKA, uudelleen aika, aikaa ajatella ja toteuttaa tätä listaa:)
Kaksi puuttuu, huomaa laskuoppinsa suorittanut. Jätän tähän pelivaraa. Ei liian tiukille saa vetää, sitäpaitsi nyt voin hyvän tuuman sattuessa sen lisätä! Ja mistäs sen tietää, onni saattaa pujahtaa sisään ovesta jota ei tiennyt jättäneensä auki....
Tästä on hyvä jatkaa:)!"


Mitä tälle Grrrrr-voimalle on tapahtunut!?!

Tunne.

Tunteessa piilee valtava voima. Niin hyvässä kuin vaikeassakin. Kuulun kai niihin "tunneihmisiin", outoihin olentoihin, jotka tekevät välillä spontaanejakin ratkaisuja tunteitten vieminä. Ja joskus olen ollut jopa hyvin ylpeä tästä kyvystä, kokenut olevani onnekas uskalluksesta seurata sisältä tulevaa voimaa.
Minä nukun, ja syön hyvin, teen (ehkä liikaakin..) töitä, vapaalla osaan heittää arjen nurkkaan ja lähteä vaikka laulamaan. En siis voine väittää olevani "masentunut"? Tai stressaantunutkaan.. Mutta: Tunne on Kateissa!! Kaiken pohja, ainakin inspiraatio tehtävään mihin hyvänsä on mennyt piiloon.... Toivottavasti ei lopullisesti... Kevät tulee, Tule Tunne takaisin, sinua tarvitaan, olitpa laatua mitä tahansa! (Toivonkohan tosiaan.....)
Niiiiiin Loman Tarpeessa.