Keväistä päivää

Myönnän, luontevuus on nyt olemassaolosta hiukkasen hakoteillä. Sitä kasailee palasia, aivan kuin palapeliä rakentaen, ja koettaa muistella mistä se elämä oikeen koostuukaan. No, Aurinko siivittää palojen rakentelua, kevättä kohti mennään. Ja sen huomaa. Koti saa uutta ilmettä, maalailua, puolen vuoden piilottelun jälkeen tauluja alkaa ilmaantua seinille, huonekalut hakevat uusia paikkoja, ikkunan pesu kutsuu.... Vielä kun oppisi kaiken tekemään, ihan vaan itselleen, ja pikkumiehelle tietenkin.... No, toiveissa on, että kevät ja kesä karkottaisivat tämän palapeliajattelun, ja unohtaisin miettiä jokaista siirtoa, jos vaan vaihteeksi.. eläisin?

Historiaa..

Lainattua reilun vuoden takaa:

"Tässä olen nyt pariltakin eri taholta saanut vinkkiä tavoitteiden selkeyttämiseen. Siis kynä ja paperi sauhuamaan, ja omat päämäärät siihen näkyville ja "eläväksi" jotta niitä muistaisi välillä tosissaan tutkailla ja päivittää. Mitä tulevalta vuodelta odotan ja haluan? Peppilästä kiitos vaan nappasin idean tynkää, hyvät on alut, sanoisi eräs elämäntaituri!
Mirkun "kymmenen käskyä":)
ILO, on etsittävä iloa elämään, lisää, paljon, joka paikasta ja asiasta.
ONNI, tämä pitäisi muistaa päivittäin, liittyy edelliseen.... Lapsi.
HYMY, liian usein kuulen liian harvoin näkyvästä hymystä, palattakoon edelliseen...
AIKA, lisää sitä ei saa, mutta on opeteltava jakamaan aika paremmin. Lapselle aikaa!
OPPI, haluaisin oppia jotain uutta. Uusi tekniikka neuleessa, huovutuksessa, jotain..?
YSTÄVÄT, olisi syytä muistaa jos haluaa tulla muistetuksi, klisee mutta tosi.
KOTI, oma koti, tai entisestä ehompi. Ei kun OMA koti... tai no.. no....
AIKA, uudelleen aika, aikaa ajatella ja toteuttaa tätä listaa:)
Kaksi puuttuu, huomaa laskuoppinsa suorittanut. Jätän tähän pelivaraa. Ei liian tiukille saa vetää, sitäpaitsi nyt voin hyvän tuuman sattuessa sen lisätä! Ja mistäs sen tietää, onni saattaa pujahtaa sisään ovesta jota ei tiennyt jättäneensä auki....
Tästä on hyvä jatkaa:)!"


Mitä tälle Grrrrr-voimalle on tapahtunut!?!

Tunne.

Tunteessa piilee valtava voima. Niin hyvässä kuin vaikeassakin. Kuulun kai niihin "tunneihmisiin", outoihin olentoihin, jotka tekevät välillä spontaanejakin ratkaisuja tunteitten vieminä. Ja joskus olen ollut jopa hyvin ylpeä tästä kyvystä, kokenut olevani onnekas uskalluksesta seurata sisältä tulevaa voimaa.
Minä nukun, ja syön hyvin, teen (ehkä liikaakin..) töitä, vapaalla osaan heittää arjen nurkkaan ja lähteä vaikka laulamaan. En siis voine väittää olevani "masentunut"? Tai stressaantunutkaan.. Mutta: Tunne on Kateissa!! Kaiken pohja, ainakin inspiraatio tehtävään mihin hyvänsä on mennyt piiloon.... Toivottavasti ei lopullisesti... Kevät tulee, Tule Tunne takaisin, sinua tarvitaan, olitpa laatua mitä tahansa! (Toivonkohan tosiaan.....)
Niiiiiin Loman Tarpeessa.