Tätä, on elämä, osaltaan.

   

Muutoksen edessä.

Jälleen kerran. Tästä riittäisi tarinaa, mutta sanat etsivät vielä järjestystään. Referoituna Savo kutsuu jälleen, palaamme Kotiin. Monenlaiset tunteet seilaavat ajatusten laineilla.

Tikkaus on pop.

Jotain tapahtuu, olen hereillä.. Inspiraatio herättää, ja kun ideaa alkaa tulla, sitähän tulee kerralla tuutin täydeltä. Sekamelska ja hässäkkä ympäröi, miljoona asiaa vaiheessa, mutta ihme kyllä jotain valmistuukin! Tässä, ensimmäinen "pari" uunista ulos. Aika jees, tekeminen on joskus niin.. Huumaavaa?

kuvamatskua

Tässäpä, todisteita. Sukkaa pukkaa, ohje löytyi Novitan sivuilta seiskaveikkaisena. Koevedospari oli vähän suuren oloinen, joten vaihdoin lankalaatua ohuempaan Nalleen ja tässä tulos.

Ja ruokajuttua, tälläistä siitä tuli, kurpitsaleivästä. Taikinajuuri tekeytyi vajaan vuorokauden, ja kyllä vaan, juurella leivottu on pop. Kannattaa kokeilla!

Uinuu, muttei nuku.

Elämä pitää otteessaan, jännityksessä. Haastavaa, mutta samalla hyvinkin antoisaa. Tuulista en nyt ala enempää tilittämään, aika näyttää mitä tuleman pitää.. Tässä hetkessä kuitenkin olen taas palannut tietokone-elämään, aikaa on ja blogeja vilisee silmien edessä herättäen aina vaan lisää mietteitä ja ideoita.

Havahduin eräänä päivänä ajatukseen, miksei minulla sitten ole ruokablogia, kokki ja kaikkea... Ja käsityötkin ovat jääneet tallettamatta. Nyt, voisi olla aika torhistautua! Leivottu on, kokattu on, neulottu on. Ja pieniä onnistumisen iloja saatu valaisemaan syksyn pimeneviä iltoja.

Ajattelin jakaa yhden onnistumisen muidenkin kokeiltavaksi, räätälöin kotikokki.net:in kurpitsamuffinssi-ohjetta, ja ainakin pikkuväki tuntui pitävän lopputuloksesta. Jotenkin näin se meni:

Vaahdotin 125g voita ja 2dl sokeria, johon sitten lisäsin hyvin sekoittaen 2 munaa. Lisäsin sekoitelmaan reilun pari desiä edellispäivänä paahtamaani kurpitsasosetta, ja 4dl vehnäjauhoja joihin olin sekoittanut teelusikan soodaa ja leivinjauhetta. Mausteeksi heitin hitusen kanelia, kardemummaa, pikkuisen suolaa, ja puolikkaan sitruunan kuoren raastettuna. Rouhin sekaan vielä n. 70g tummaa suklaata, ja sekoittelin taikinaan. Lusikoin tekeleen pieniin paperisiin muffinssivuokiin, joita taisi tulla parisen kymmentä.. Uunissa leivonnaiset olivat vartin verran, parin sadan asteen lämmössä. Hyvää! Kurpitsa on pop, kiitos lahjoittajalle! Tarina jatkunee, leipätaikinan juuri odottaa iltaa, kurpitsasoseen loppu on sinne menossa...

Ja lopuksi, ihan väärä kuva mutta leivottua tämäkin. Tuleekohan tästä sittenkin RuokailuBlogi..;)

Vaeltaja

Jos jonain päivänä löytäisi paikkansa. Nykyinen lempilauseeni taitaa olla: Kuhan täs. Mitä? Voimavaransa tallettaneena istuu kirstun kannella ja odottaa kuuta nousevaa? Voi aika, jos nyt vaan tekisit hyvää työtä, ja näyttäisit tietä...

Missä tämä aika kuluu?

Jos muutos pitää kiven liikkeessä, niin tämä murikka ei ihan heti sammalta kupeissaan kasvata. Lahti, palattu on. Mitä seuraavaksi, sitä jäämme odottamaan. Nyt on pakko ottaa hetki ihan rauhassa ja palata arkeen. Kevät on ihan hienoa aikaa ottaa aikalisä:)