Se iski melkolailla yllättäen, loputon väsymys. Aivan kuin villapaidan valmistuminen olisi vienyt elämän mukanaan? Voiko näin tiukille ottaa? Ei kai tästä tosissaan voi villapaitaa syyttää, mutta metaforan ainekset taitaisi saada:)!
Viikonloput on tullu jokseenkin valvottua, ja kostoksi viikolla väsyttää niin, ettei enää muuta elämää olekaan.... Tämä ei vetele, ei lain!! Pakko lisätä liikkumista ja vitamiineja, muuten ei hyvä seuraa! Nyt nimittäin on jo niin p... olo, että voisi pian kadota maton alle piiloon pahaa maailmaa. Lapsi sentään pitää jokseenkin rytmissä kiinni, mutta ei kai sentään meikäläisen tarvitsisi nukkua yhtä paljon kuin kaks ja puolivuotiaan..?
Muuta en nyt tiedä, kun että jos jollakin on hyviä vinkkejä taskussa, niin otetaan kiitollisena vastaan, täältä nimittäin on noustava ja äkkiä! Siis sukkapuikotkaan ei kiinnosta!! Ei ole ihan normaalia.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti